Suomen Lasitaiteilijoilla ja Suomen lasimuseolla on tänään ilo esitellä ensimmäinen valtakunnallinen lasimaalausnäyttely. Näyttely hahmottaa suomalaista lasimaalausta monin eri tavoin. Näyttelyyn on koottu töitä tällä hetkellä aktiivisesti työskenteleviltä taiteilijoilta ja esillä olevat työt edustavat studiolasia, jonka sama henkilö on sekä suunnitellut että toteuttanut. Näyttelyluettelon kymmenen artikkelia valottavat suomalaisen lasimaalauksen historiaa keskiajalta nykypäivään, kansanvälistä taustaa, lasimaalausten valmistajia, alan koulutusta ja lasitaiteilijoiden tuotantoa.
Samalla näyttely toteuttaa myös yhden niistä tavoitteista, jotka Suomen Lasitaiteilijat itselleen asetti, kun yhdistys perustettiin syksyllä 2003. Suomen Lasitaiteilijoiden tavoitteena on koota yhteen lasitaiteilijoita ja tehdä tunnetuksi lasitaiteen eri aloja ja lasitaiteilijoita. Lähes puolet näyttelyssä mukana olevista taiteilijoista on Suomen Lasitaitelijoiden jäseniä, minkä lisäksi mukana on koko joukko muita lasitaiteilijoita. Yhteen on osattu tulla. Esillä olevien tekniikoiden kirjo edustaa hyvin suomalaista osaamista. Perinteisen lyijylasi/kisko ja tiffanytekniikan ohella töistä löytyy sulatusta, maalausta, serigrafiaa, installaatioita ja mosaiikkiteknikkaa. Jury on selvästi arvostanut moninaisuutta.
Lasimaalauksessa väri elää, värit hehkuvat ja haalistuvat, kimaltavat ja varjostuvat valon ja ympäristön vaihtuvien heijastusten mukaan. Lasimaalauksen oikea paikka onkin keskellä elämää ja päivänkiertoa, johon lasimaalaus reagoi oman luonteensa mukaan. Lasimaalaus on värin mobile. Näyttelytilassa, jossa on stabiilit olosuhteet, tätä ominaisuutta on vaikea tavoittaa.
Lasimaalaukset ovat tyypillisesti kiinteä osa rakennusta ja muuta sisustusta ja uniikkeina töinä saavat merkityksensä siitä ympäristöstä, mihin ne on tehty. Näitä usein suurikokoisia töitä esitellään näyttelyluettelossa ja muutamien DVD-videoiden välityksellä. Olkaa hyvä ja käyttäkää tilaisuutta hyväksenne.
Tämän näyttelyn kokoamisen myötä kävi viimeistään selväksi, että pienistä markkinoista, harvalukuisesta taiteilijajoukosta ja pohjolan pimeydestä huolimatta Suomi ei ole lasimaalauksen takamaa. Omalla hauraalla tavallaan suomalaiset lasimaalaukset heijastavat niitä samoja kuvataiteen virtauksia, jotka Keski-Euroopassa ovat vahvempina esillä. Pohjoinen valo on tutkimuskohde sinänsä. Kirkkotiloihin vahvasti liittynyt lasimaalaus on saamassa rinnalleen jatkuvasti vahvistuvan profaanin lasimaalauksen. Molemmista on hyviä esimerkkejä täällä nähtävissä. Jo jonkin aikaa jatkunut avoin koulutus ja studiolasi ovat mahdollistaneet hyvinkin yksilöllisen taiteellisen ilmaisun. Lasimaalauksen hyväksyminen osaksi interiööriä nimenomaan abstraktina on hämmästyttävää. Ennustan ja toivon lasimaalaukselle nykyistä näkyvämpää asemaa suomalaisten tietoisuudessa.
Lopuksi haluan kiittää näyttelyn juryä johon kuuluivat Algirdas Dovydénas, Leena Ahtola-Moorhouse ja Lea Swantz ansiokkaasta toiminnasta, haluan kiittää Suomen Lasimuseota tämän näyttelyn järjestämisestä, kaikkia näyttelyluetteloon kirjoittaneita asiantuntevista teksteistä ja Suomen lasimuseon ystäviä näyttelyluettelon tukemisesta.
Veijo Muroke
Suomen lasitaiteilijat ry
1.valtakunnallisen lasitaidenäyttelyn esittely
Uusia suomalaisia lasimaalauksia 29.9.–31.12.2006
Suomen lasimuseo, Riihimäki