Valosta olemme tulleet ja valoon poistumme kerran.
Keskiaikaisen katedraalin valaistus oli vaatimaton, tilat hämäriä, seinät ja holvit hiekkakiveä. Valo ohjasi taideteosten valintaa ja sijoittelua. Veistokset pääsivät parhaiten esiin ulkona pääportaalissa. Ikkunoihin sijoitetut lasimaalaukset näkyivät sekä sisällä että ulkona ja toivat värin hämyiseen kirkkotilaan. Lasimaalaukset suodattivat valon pehmeästi ja poistivat häikäisyn. Värillinen valo siivilöityi kirkkoon päivän kierron mukaan. Lasien värit elivät, välittivät vertauskuvia ja loivat pyhän tuntua.
Kuvataidetta vai lasitaidetta
Lasimaalaus koottiin alkuun eri värisistä lasinpaloista. Päävärejä 1200-luvulla oli sininen, punainen ja vihreä. Henkilöiden kasvot ja kädet maalattiin valkoiselle lasille, vaatteiden poimut suoraan värilliselle lasille. Ilmaisu oli pelkistettyä. Mitä enemmän haluttiin sävyjä, sitä enemmän lasia maalattiin kunnes lasimaalauksesta tuli maalaustaidetta kirkkaalle lasille.
Reformaation aikaan lasimaalauksia ei juuri tehty. Ikkunat pidettiin kirkkaina, haluttiin valoa, jotta kirkossa näki. Seinille maalattiin freskoja, kattoon perspektiivillä leikkiviä taivaskuvia. Art nouveau ja jugend tarttuivat uudelleen lasimaalaukseen, mutta vasta ekspressionismi mursi tien moderniin lasitaiteeseen.
Lasimaalaus elää valosta.
”Jumala sanoi: ’Tulkoon valo!’ Ja valo tuli”1. Kuinka sen kuvaisi? Maalari maalasi valkoista ja mustaa. Lasitaiteilija yhdisti teokseensa valon ja pimeän. Ilmaisu kasvoi lasin ja valon ominaisuuksista. Väritön lasi on kirkasta, värillinen lasi voi olla läpinäkyvää. Läpäistessään värillisen lasin valo muuttuu värilliseksi ja lasi alkaa elää. Jos valo ei pääse lasin läpi, se heijastuu lasin pinnalta. Kuva jähmettyy. Opaali on jotain siltä väliltä. Valkoinen opaali on epäsuorassa valossa harmaata ja suorassa valossa loistaa valkoisena kuin lamppu, mutta valkoista valoa ei ole eikä mustaa.
Elävät värit
Valo voi olla kirkasta tai loistaa kaikissa spektrin väreissä. Sävyjä luovat valon määrä, heijastukset, varjot ja kimallus. Kirkas suora auringon valo toistaa värit, heijastuvan valon väri taittaa ne. Vastavalo terävöittää, myötävalo pehmentää. Päivänkierto ohjaa valon muuttumista. Läpinäkyvän lasin värit katoavat yöhön.
Lasimaalauksen tausta voi olla marraskuun harmaa, hankien kirkas valkoinen, kesän täyteläinen vihreä tai ruskan väriloisto. Lasimaalaus voi loistaa puhtaissa väreissä tai kadota taustaansa. Kirkas taivas ja pilven varjot sytyttävät ja sammuttavat värit. Aamu- ja iltarusko nostaa punaisen värihehkuun, sininen hetki sammuttaa hehkun ja noutaa yön siniset värit.
Liike ja värit lasin takana virittävät lasimaalauksen sävyjä. Liike voi olla tuuli, ohikulkija, varjo tai valonlähde. Katsojan liikkuessa lasin edessä tausta vaihtuu ja liike selaa värejä. Plastisesti muotoillussa lasissa kokonaisheijastus luo kimaltavia pisteitä ja ääriviivoja, jotka liikkuvat katseen mukana. Kirkkaan lasin kokonaisheijastus on valkoinen tai musta taustasta riippuen.
Pyhä tila
Lasimaalaus katkaisee suoran näkyvyyden ulos, tuo värin usein valkoiseen kirkkotilaan ja luo ehjän interiöörin rukoukselle ja rauhalliselle mietiskelylle ”sinun valostasi me saamme valon”2. Niin kuin kirkas valo sisältää kaikki värit, sisältää se myös elonkehän. Valittu kuvaohjelma antaa sisätiloille merkityksen ja identiteetin.
Vahvat kielikuvat eivät taivu noin vain esittäviksi kuviksi. Kristinuskon keskeisiä käsitteitä onkin ilmaistu menneestä maailmasta otetuin kertomuksin ja vertauskuvin. Modernin lasitaiteen tehtävä on etsiä ja löytää uusia oman aikamme katsojaa puhuttelevia kuvia. Paikallisuus on yksi avain, lasin ja valon kuvat toinen.
”Jumala on valo”3 mutta myös varjo ”Korkeimman voima peittää sinut varjollaan.”4 Ilmaisu voi olla abstraktia, kuvat vahvoja tai herkkiä mutta ymmärrettäviä. Jokaiseen lasityöhön kätkeytyy monta kuvaa, joita valo kääntää esiin yhtä yllättäen kuin elämä. Voiko varjo olla kirkas? Olemisen koti on etsimisessä? ”Sinun sanasi /- -/ on valo minun matkallani”5.
Viitteet
1 1. Moos. 1:3
2 Ps. 36:10
3 1. Joh. 1:5
4 Luuk, 1:35
5 Ps. 119:105
Veijo Muroke
lasitaiteilija ja arkkitehti
artikkeli Lasimaalaus – valon mobile 22.3.2026
Ars Magna 2026