La Porte, Pyhä Äiti, Kylmä, Aurinko, In The Blue, Aalto, Meren ääni…
Suomen Lasitaiteilijat toivottavat kaikille lasitaiteesta kiinnostuneille tarttolaisille näyttelyvieraille ”Sydämellisesti Tervetuloa”!
Suomen Lasitaiteilijat ry on 2003 perustettu yhdistys, jossa ovat edustettuna kylmä- ja kuumalasin tekijät alunperin lähinnä lasimaalarit. Yhdistykseen on tähän mennessä liittynyt 26 lasitaiteilijaa ja he edustavat monipuolisesti lasitaiteen eri alueita. (Teollisia muotoilijoita yhdistykseen ei kuulu).
Näyttelyyn on koottu töitä 12 tällä hetkellä Suomessa aktiivisesti työskentelevältä taiteilijalta ja esillä olevat työt edustavat studiolasia, mikä tarkoittaa, että sama henkilö on ne suunnitellut ja toteuttanut. Näyttelyn kokoamisessa asetimme etusijalle, että mukaan pääsisi mahdollisimman monta taiteilijaa ja erilaista lasitaidetta. Samalla jouduimme rajoittamaan teosten kokoa max. 500 x 500 min. Mukana olevat 32 työtä edustavat lähinnä erilaisia sulatustekniikoita; muottiin sulatus, pate de verre, ym. Niitä täydentävät tasolasista leikatut veistokset. Perinteisiä kuparifolio- ja lyijytystekniikalla tehtyjä töitä on mukana vain muutamia, mikä oli järjestäjillekin yllätys.
Suomen Lasitaiteilijoiden yhtenä tavoitteena on saada taidelasi osaksi kaikkea rakentamista ja sisustamista. Lasimaalauksen ja taidelasin oikea paikka on keskellä elämää ja päivänkiertoa, johon se reagoi oman luonteensa mukaan. Taidelasi on valon ja värin mobile.
Perinteisesti kuvataiteilijat ja arkkitehdit suunnittelivat lasimaalauksia ja koristemaalarit valmistivat ne. Varhaiseen arkkitehtuurin modernismiin lasimaalaukset kuuluivat: Alvar Aallolta tunnetaan vielä kolme lasimaalausta, jotka kaikki on tehty kirkkoihin, tunnetuin lienee Vuoksenniskan kolmen ristin kirkossa. Sodan jälkeen uusia lasimaalauksia toteutettiin Suomessa hyvin harvoin.
Vuosisadan loppupuolella tapahtui monella tapaa merkittävä käänne lasimaalauksen uudistumisessa. Studiolasi-liike syntyi Amerikassa 60-70-lukujen vaihteessa: taiteilijat halusivat nyt itse toteuttaa teoksensa. Centre Internationel du Vitrail, kansainvälinen lasikeskus aloitti toimintansa Ranskassa Chartresissa 1980 ja samaan aikaan Saksassa koottiin voimia lasimaalausmuseon perustamiseksi. Deutsches Glasmalerei-Museum Linnich avasi ovensa Marraskuussa 1997. Kansainvälisen lasikeskuksen taustalla on ranskalaisen lasiteollisuuden Saint Gobain/Saint-Just tietotaito, Linnichin taustalla on Saksan vanhin lasi- ja mosiikkiverstas Dr. Heinrich Oidtmann ja hänen taiteilijansa. Niinpä Ranskassa kehitetään uutta lasiteknologiaa, Saksassa laaditaan perusteellisia monografioita keskeisistä eurooppalaisista lasitaiteilijoista.
Suomessa alan koulutus alkoi Limingassa 1979-89 ja jatkui Kihniössä 1993-. Hämeen ammattikorkeakoulussa lasialan opetus aloitettiin 1996 ja opinnot painottuvat nykyisin lasin ja keramiikan studiotuotantoon sekä arkkitehtuurisovellutuksiin. Ensimmäinen jyrytetty valtakunnallinen lasimaalausnäyttely ”Suomalaisia Lasimaalauksia” järjestettiin Suomen lasimuseossa Riihimäellä 2006 Suomen Lasitaiteilijoiden (siis meidän) ja lasimuseon yhteistyönä. On selvää, että lasitaide on nyt uudistumassa merkittävällä tavalla. Ajan haasteisiin taiteilijat vastaavat luovuudella kukin omista lähtökohdistaan Lasitaide on tänään monipuolisempaa kuin se on koskaan aikaisemmin ollut. Ihana puoli on se, että lasitaiteesta näyttää riittävän löytämistä ja kokemista niin taiteilijoille kuin katsojille. – Täältä tullaan jokainen omillaan.
Lopuksi minulla on ilo kiittää Suomen Lasitaiteilijoiden puolesta Tampere Majan toiminnanjohtaja Tiia Neuvosta sekä Mariliin Kindsikoa, Jenni Kavénia ja muuta henkilökuntaa tämän näyttelyn järjestämismahdollisuudesta, kaikesta avustaja lämpimistä avaussanoista.
Veijo Muroke
Suomen lasitaiteilijat ry
LASITAn vierailunäyttely 2009 esittely
New Glass from Finland 2.7.–22.7.2009
Tampere Maja, Tartto